Letra de Mimisbrunn
Joka ilta saman tuvan kuistilla Vanhus istuu, laulaa vanhaa laulua Sanat saarnin oksilta tuuleen lentävät Puun tuon tarinan muistaa enää hänKolmen maailman rajalla Juuret maassa kaiken lähteellä Kurkottaa jätti iäinen ain' taivaaseenLehvänsä suojelevat Tietoa varjelevat Viisautta veden maanalaisenMimisbrunnMimisbrunnSaapui pihaan kerran vieras ihminen Toi mukanaan mies laulun aavikon Pian saapui kylään myös vieras uskonto Luojansa moni siihen paikkaan unohtiKolmen maailman rajalla Juuret maassa kaiken lähteellä Kurkottaa jätti iäinen ain' taivaaseenAika alkaa ennen aikaa Tuhat tarinaa vailla kertojaaKohtalot oikukkaat ihmisten Kerran saneltiin tässä Laki jumalten korkeuksista Jokaiseen maailmaan ehtiJoet uomiinsa jäätyneet Toisaalla ruokkivat maata Siitä joillekin tuli Helvetti Käärmeitä TäynnänsäMaan äidin povella kasvoi Elon järkähtämätön tuva Voimansa ammensi viisaudesta Ajasta aikaan unohtuneestaLehvänsä suojelivat Tietoa varjelivatSaa ilta hilhaisella juistilla Ei vanhus jaksa tulla enää laulamaan Vehreä saarnin oksilta pois on karissut Muiston viimeisenkin polttaa aurinko Polttaa aurinkoKolmen maailman rajalla Lehdet maassa kaiken lähteellä Liekehtii hätti iäinen