Letra de Ihmisen Aika (Kumarrus Pimeyteen)
Tämä on rauta Raudassa sodan kaiku Sodassa kaikki jotka nälkä alisti Tämä on kulta Kulta, tuo sodan airut Kullassa veri jonka ahneus vuodatti Teistä molemmat iäksi kiroanKyti kaukana aatos tästä maailmasta Unelmina vauraudesta Sai seppä tehtäväkseen ihmeen keksiä Eteen yltäkyllän ikuisenUlkopuolella valtakunnan suljetun Yksin armoilla niin hyytävän sään Koki hetkensä nyt tylleen Hän jälkeen aikansa eläisi näin Voimat valjastaisi Pelon, vallan Ja kyltymättömyydenTämä on rauta Raudassa sodan kaiku Sodassa kaikki jotka nälkä alisti Tämä on kulta Kulta, tuo sodan airut Kullassa veri jonka ahneus vuodattiTuleen ja kuoloon syöksyvä oli lahja kirjokannen Julistus maallisen haurauden Kuin ryösöretki jota kukaan ei johtanut Alkoi aikakausi katkeruudenKenen käsiin avain kultaan valettu? Kelle laite joka rahoja takoo? Näetkö silmänkantamattomiin vielä maan antoisan? Huomaatko tulten ymärille kerääntyvän?Kuin kansi taivaan kattona maailman maisen Kylmyys öisin otettaan kiukentaa Muurinmurtaja aina uuden muurin rakentaaSortuvat vallat kaikki kerran Lailla mammuttien uneksivienKun suuren meren päällä osat jaettiin Siellä elämän vilja koristi laineet Ja veri ylsi maailmamme jokaiseen kokkaan Rikkautta rannoille huuhtoenTämä on rauta Raudassa sodan kaiku Sodassa kaikki jotka pimeys vangitsi Tämä on kulta Kulta, tuo sodan airut Kullassa veri jonka ahneus vuodattiIkuinen rauta Vapauta minut tästä Sivalla niitä jotka valkeus lumosi Tuli ja kuolo Tuhotkaa sodan airut Tai teistä jokaisen iäksi kiroan Ja kukuni viimeisen kirjoitan