Letra de Satu peikoista
Toisiinsa kietoutuneina He kulkevat metsän halki Heille tuntemattoman Pienille loputtoman Rukka-Peikko Takkutukka Ja Heikko-Peikko Pelokas Molemmat niin urheina ovat Toistensa tukenaMitä puiden takana heitä odottikaan? Niin kaunis kukka, jota ei osaa sanoin kuvailla Sen tahtoi itselleen Rukka, pikku takkutukkaLyijynraskaita Jalkojaan ei tunne kumpikaan Ei maailmaa, ympärillä pelkkää harhaa Lyijynraskaita Jalkojaan ei tunne kumpikaan Ei maailmaa, ympärillä pelkkää harhaaHalki jäätyneen maan He kulkevat käsikkäin Katsomatta toisiaan Sanomatta sanaakaan Jään pinnasta peilasivat Uurtuneita kasvojaan Silmät niin vettyneet ovat Isäntiinsä pettyneetSe kukka kuoli ja Takkutukan kyyneliin Hukkui Heikko-Peikko Niin se vain menee, ei aina käykään niin Kuten toivoi Rukka, pikku takkutukkaLyijynraskaita Jalkojaan ei tunne kumpikaan Ei maailmaa, ympärillä pelkkää harhaa Lyijynraskaita Jalkojaan ei tunne kumpikaan Ei maailmaa, ympärillä pelkkää harhaaSormet vieraat soittavat Tätä soitintaan Kuoleman sormet Kylmät ja kankeat Astun sisään portista Vieras maailma Avautuu sen takaa Maisemat ankeat Nyt sanat on sanottu Laulut on laulettu Aamun koittaessa Ilta jo hämärtää Kun hukun itkuuni Toivon, että jää Edes kauniin kukan nimi Tänne elämään
