Letra de Kummitusjuna
Pari vuotta vanhensi minua ainakin kymmenellä nyt en voi kuin ihmetellä kuinka nopeasti ohi kiitävät tutut ja vieraat maisemat uudet ja vanhat asematUni laskee peiton elämäni ylle ja taas kaikki sekoittuu kunnes viimein erottuu mies, joka kantaa itkemätöntä itkuaan läpi kylmän maan uudestaan ja uudestaanKummitusjuna! sinne kirottuna istun noiduttunaKatselen aamuyötä junan ikkunasta aamukasteisia, usvaisia peltoja Näen itseni usvan keskellä yksin seisomassa uudella asemalla